perjantai 27. helmikuuta 2009

Tuli siitä näytelmä näköjään


Huu, kiintoisia hetkiä vietetään Talousmusikaalimme kanssa!

Esitykset rullaa ja ilohan se on painaa kun palautekin on ollut
kannustavaa. Aika kultaa harjoituskauden muistot näköjään niin
nopeasti, että viimeisten treenien väsymys ja pahimpien hetkien
ennäytteleenääikinäajatukset ovat vain häilyvä muisto pahasta unesta.
Mahtavaa on ollut myös ryhmähengellinen valaistuminen esityskautena,
kun porukka jaksaa hymyillä toisilleen onnistumisen energialla
satunnaisen murahtelun sijaan. Nyt riittää enemmän aikaa myös
relaamiseen ja ketään tästä jengistä en vaihtaisi mihinkään mistään
hinnasta. Porukka, lava, valot ja yleisö on vienyt taas kerran
mennessään. Teatterille meno on kuin kotiin tulisi. Paitsi että on
enemmän tilaa laulaa ja tanssia.

Herpaantua ei vielä saa, eikä haluta, sillä monta showta on edessä
(onneksi)! Monta mahdollisuutta loistaa tai olla loistamatta...

Huomenna vedetään taas, kun on ensin koko päivä oltu töissä ja sitten
pitää vielä siivota teatteri ja päiväunille ei kerkeä. Eikä saa sitten
unohtaa että kuka toi pullat ja imuroi lämpiötä ja pesi vessat. Mutta
sitten pidetäänkin hauskaa ja eletään musikaalista huippuamme! Mieleni
palaa halusta twistata silkasta ilosta.

Terveisin äitykkä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukijat